Vuonna 1888 valmistunut Kirurginen sairaala oli alansa ensimmäinen erikoissairaala Suomessa. Paviljonkeihin perustunut arkkitehtuuriratkaisu ilmentää sairaalarakentamisen yleistä kansainvälistä kehitystä 1800-luvun lopulla.
Kirurginen sairaala luokitellaan valtakunnallisesti merkittäväksi Museoviraston alaiseksi rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kohteeksi. Rakennushankkeessa muutoksen alaiset Kirurgisen sairaalan rakennusosat ovat voimassa olevan asemakaavan sr-1 merkinnän mukaan suojeltuja rakennuksia erityisesti katujulkisivujen ja vesikaton osalta.

Rakennushankkeessa on kyse Kirurgisen sairaalan siirtyvien kirurgian erikoisalojen toimintojen vaatimista muutoksista, kun Herttoniemen, Töölön ja Peijaksen sairaaloista siirtyvät käsikirurgian ja yläraajaortopedian toiminnot sijoitetaan Kirurgisen sairaalan 3. ja 4. kerroksien E- ja K-osiin, jolloin muodostetaan keskitetty käsi- ja yläraajakirurgian osaamiskeskus.

3.kerroksen eteläpäädyn E-siipeen ja keskiosan K-siipeen sijoittuvat käsikirurgian ja yläraajakirurgian poliklinikkatilat. Rakennussuojelulliset näkökohdat huomioidaan mm. niin, että muutokset vanhoihin 16 hengen potilashuoneisiin tehdään niin, että alkuperäinen tilanne on palautettavissa. Koristeelliset puisten pilareiden ja palkkien liittymät jätetään näkyviin.
4.kerrokseen entisen plastiikka- ja rintarauhaskirurgian leikkausosaston tiloihin sijoitetaan käsi- ja yläraajakirurgian leikkaustoiminnot. Potilaiden odotus-, haastattelu- ja pukuhuonetiloihin sekä siivous- ja välihuoltoon liittyen tarvitaan myös toiminnallisia, tilallisia ja rakenteellisia muutoksia.
4.ja 5. kerrokseen tehdään hankkeen vaatimia uusia ilmanvaihto- ja sähkötiloja.

Helsingin Meilahdessa sijaitseva Suu- ja hammaskeskus on Suomessa ainutlaatuinen suun terveydenhuollon sekä hammaslääketieteen koulutuksen ja tutkimuksen kokonaisuus. Kiinteistön käyttäjinä ovat Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto ja HUS.

Haartmaninkatu 1 kiinteistön vanhassa rakennusosassa tehtiin hankkeeseen liittyen täydellinen peruskorjaus. Vanha osa on asemakaavassa suojeltu Sr-2 merkinnällä, rakennus on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. Vanhan rakennusosan on suunnitellut arkkitehtiprofessori Olli Pöyry, ja se valmistui vuonna 1951. Vuonna 2003 valmistuneen laajennusosan on suunnitellut arkkitehti Kari Palaste / VPL Arkkitehdit Oy. Laajennusosassa tehtiin tässä hankkeessa laajoja muutostöitä 2 alimmassa maanpäällisessä kerroksessa sekä kellarikerroksessa.

Rakennukseen sijoittuu eri toiminnot seuraavasti:
Kellarikerrokset
1. kellarikerrokseen johtaa Haartmaninkadulta huoltoliikenteen sisäänajoramppi, joka palvelee sekä Haartmaninkatu 1:n että Helsingin yliopiston Haartmaninkatu 3:n / HUSLABin Topeliuksenkatu 32:n kiinteistöjä. 1. kellarikerroksessa on rakennuksen huoltoon ja tavaraliikenteeseen liittyvät tilat sekä tilat talotekniikalle. Lisäksi 1. ja 2. kellaritasoilla on henkilökunnan puku- ja pesutilat noin 220 henkilölle.
Kellarin kautta on mahdollista ohjata Haartmaninkatu 1:een säältä suojattua saattoliikennettä ja varata muutamia autopaikkoja asiakaskäyttöön.
1. kerros
Kerrokseen sijoittuvat rakennuksen sisäänkäynnit ja suurimmat odotustilat, sisäänkäyntien kohdalla Haartmaninkadulla on muutama lyhytaikaisen pysäköinnin autopaikka saattoliikenteelle.
Kerroksen sisäänkäyntien läheisyyteen sijoittuvat Helsingin kaupungin käyttöön tulevista tiloista kiireellinen hoito ja sen jatkeena paljon palveluja vaativien potilaiden hoitoyksikkö. Tämän kokonaisuuden välittömässä läheisyydessä on kuvantamisyksikkö. Kerroksessa sijaitsevat myös entisen Kivelän hammashoitolan monihuonetyöskentelytoiminnot sekä osa Pääkaupunkiseudun suun erikoishoidon (PKS-SEHYK) vastaanottohuoneista sekä PKS-SEHYK:n toimenpideosasto.
2. kerros
Kerrokseen on suunniteltu tilat HUsin Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikölle sekä PKS-SEHYK:n perinteisen suoritemallin ja oikomishoidon tilat.
3. kerros
Vanhan osan 3. kerrokseen sijoittuvat Helsingin yliopiston opetustilat, taitopaja ja sen yhteyteen muut opetusta tukevat tilat. Nykyinen noin 120 hengen luentosali (auditorio) säilytettiin opetuskäytössä ja sen porrastusta muutettiin pienryhmätyöskentelyyn sopivaksi.
4. kerros
Vanhan osan 4. kerrokseen on sijoitettu kaikkia toimijoita palvelevat neuvottelu- / kokoustilat sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden puku- ja peseytymistiloja noin 300 henkilölle. Lisäksi uusi iv-konehuone rakennuksen matalamman osan katolle.
5. ja 6. ja 7. kerros
Vanhan osan 5. ja 6. kerroksiin on rakennettu vuokralaistilat vastaanottotoimintaa ja toimistotyötä varten HUSin tarpeisiin. 7. kerrokseen rakennettiin uusi iv-konehuone korotettuun kattokerrokseen.

Espoon sairaalan suunnitelma perustuu S & R kutsukilpailuun, joka järjestettiin vuoden 2012 syksyllä ja 2013 keväällä.

Espoon sairaalan kokonaisratkaisun lähtökohtana on rakennuksen keskitetty sisäinen henkilö- ja huoltoliikenne, jolloin orientoitavuus sairaalan tiloissa ja sen alla olevissa pysäköinnin tiloissa on helppoa. Sairaalan kampamaisen kokonaishahmon lähtökohtana on pinta-alaltaan laajojen potilasosastojen edellyttämä julkisivupinnan suuri määrä ja toisaalta asemakaavan ylimmän räystäskorkeuden rajoitus. Kampamainen ratkaisu samalla antaa keskeisiin sisätiloihin laajoja näkymiä ulkotilaan.

Sairaalatoiminta muodostaa kolme maanpäällisistä täyttä kerrosta ja neljännessä noin puoli kerrosta.  Sairaalan alla on kolme autopaikoituksen ja saattoliikenteen kerrosta. Väestönsuoja- ja tekniset tilat on koottu yhdeksi tilakokonaisuudeksi 1. kellaritasoon pääosin muun rakennuspohjan ulkopuolelle, tällä vältetään teknisistä tiloista aiheutuva äänitekninen ongelma.

Maantasossa 1. kerroksessa keskeisesti sijaitsevaan sisääntuloaulaan liittyvät välittömästi aula- ja yleisötilat sekä kaupalliset palvelut.  1. kerroksessa sijaitsee lisäksi poliklinikka- ja kuntoutuspalvelut, suun terveydenhuolto, apuvälinekeskus, saattohoitoyksikkö sekä henkilökunnan taustatyötilat.

2.ja 3. kerroksissa on potilasosastot siten, että molemmissa kerroksissa sijaitsee yksi neljän pienryhmän ja yksi kolmen pienryhmän osasto. Näissä on yhteensä 210 potilaspaikkaa 1-hengen potilashuoneissa.

4. kerrokseen suunniteltiin yksi kolmen pienryhmän potilasosasto, joka vuoden 2017 aikana muutettiin HYKS-synnytysosastoksi. Synnytysosastossa on 10 synnytyshuonetta sekä 2 kpl leikkaussalia ja heräämö. Synnyttäneiden potilaspaikkoja on 1-hengen potilashuoneissa 30 kpl.

Espoon sairaala liittyy Jorvin sairaalaan maanalaisten huoltotunneleiden sekä maanpäällisen yhdyssillan välityksellä.  Yhdyssilta liittyy Espoon sairaalan 2. maanpäälliseen kerrokseen. Sairaalatoiminnan alapuolella kolmessa tasossa on katettuja pysäköintipaikkoja yhteensä 978 kpl.

Sairaalan julkisivut ovat maanpäällisiltä osiltaan vaaleata graafista valkobetonia ja pysäköintikerrosten osilta tummaa graafista betonia, ulkoseinärakenteena ovat betoniset sandwich-elementit.  Julkisivuja elävöitetään 1. kerroksen ja ikkunavälien monivärisillä lasilevyillä.